Hello Poetry
Submit your work and get some sparkles! Create free account
"vaan" poems
Humallun musiikista, suloisista juomista, ihmismassan päämäärättömästä liikkeestä Ajautuen jonnekin mieleni ulottumattomiin Pehmeästi, kuin vahingossa Liveten ulos harkintakyvystäni Ulos mukavuusalueeltani, ilman vastalauseita Ulos tahmealta lattialta Ulos parvekkeelle tuntemattoman kanssa, kaupunginosaan, jossa en ole käynyt koskaan aikaisemmin Ahmien omaa tiedottomuuttani Lopulta ulos kurkusta sormien kautta viemäriin Pää edellä maahan Eikä se mieli ole kadonnut sillä välin minnekään Vaikka juoksin sitä karkuun henkeni edestä Vaikka siinä hetkessä luulin, ettei sitä koskaan ollutkaan Vaan kaikki oli täysin selvää ja kirkasta
0
Jan 19, 2016
Jan 19, 2016 at 1:45 PM UTC
Untitled
Jaksat usein muistuttaa ensitapaamisestamme, kerrata tarinaa verkkaisesti äänensävyllä, jonka pehmeys muistuttaa rauhoittavaa silitystä. Silloin tuntui lähestulkoon kunniakkaalta olla juuri se ihminen, jonka valitsit niiden kaikkien vastaan tulleiden joukosta. Ehkä juuri sen takia en juurikaan vastustellut, kun vetäisit minut rivakalla otteella suoraan altaan syvään päähän. Totuin kylmään veteen ennen kuin ehdin huomatakaan, opin täydentämään lauseesi ja tuntemaan kehosi jokaisen piirteen, trauman ja eleen. Yhtä huomaamattomasti kuusi kuukautta pauhasi ohi kosken tavoin, ja sorsat saapuivat uiskentelemaan rannan liepeille. Siinä vaiheessa olin jo auttamattomasti puolihukuksissa, kaulaani myöten kietoutuneena sinuun, keveyteesi ja mutkattomuuteesi, kehräten häikäilemättömästi kosketuksia ja kuiskien tuhmia sanoja korvaasi. Puhuessasi et vilkuile turhaan ympäriinsä, vaan lasket katseesi kiertelemättä ja painavana iholle. Välissä venyttelet laiskasti, kohotat käsivarsiasi, jolloin paidanhelmasi nousee hieman, paljastaen kaistaleen alavatsasi suloista kaarta. Kun niskasi on taivutettuna hennosti taaksepäin etkä välttämättä huomaa, annan silmieni viipyillä sinussa hieman pidempään, kyynärtaipeista sormenpäihin asti. Ennen sinuun tutustumista puolitutuillani oli pois kääntyessäni tapana kuiskutella paheellisuudesta ja huorista, enkä viitsi kieltää, ettekö muisto noista sanoista tuntuisi edelleen aamuisin kohmeisuutena luissani, mutten siltikään malta olla miettimättä, miltä nuo sormet tuntuisivat sisälläni.
0
May 3, 2016
May 3, 2016 at 8:59 AM UTC
Untitled
Jaksat usein muistuttaa ensitapaamisestamme, kerrata tarinaa verkkaisesti äänensävyllä, jonka pehmeys muistuttaa rauhoittavaa silitystä. Silloin tuntui lähestulkoon kunniakkaalta olla juuri se ihminen, jonka valitsit niiden kaikkien vastaan tulleiden joukosta. Ehkä juuri sen takia en juurikaan vastustellut, kun vetäisit minut rivakalla otteella suoraan altaan syvään päähän. Totuin kylmään veteen ennen kuin ehdin huomatakaan, opin täydentämään lauseesi ja tuntemaan kehosi jokaisen piirteen, trauman ja eleen. Yhtä huomaamattomasti kuusi kuukautta pauhasi ohi kosken tavoin, ja sorsat saapuivat uiskentelemaan rannan liepeille. Siinä vaiheessa olin jo auttamattomasti puolihukuksissa, kaulaani myöten kietoutuneena sinuun, keveyteesi ja mutkattomuuteesi, kehräten häikäilemättömästi kosketuksia ja kuiskien tuhmia sanoja korvaasi. Puhuessasi et vilkuile turhaan ympäriinsä, vaan lasket katseesi kiertelemättä ja painavana iholle. Välissä venyttelet laiskasti, kohotat käsivarsiasi, jolloin paidanhelmasi nousee hieman, paljastaen kaistaleen alavatsasi suloista kaarta. Kun niskasi on taivutettuna hennosti taaksepäin etkä välttämättä huomaa, annan silmieni viipyillä sinussa hieman pidempään, kyynärtaipeista sormenpäihin asti. Ennen sinuun tutustumista puolitutuillani oli pois kääntyessäni tapana kuiskutella paheellisuudesta ja huorista, enkä viitsi kieltää, ettekö muisto noista sanoista tuntuisi edelleen aamuisin kohmeisuutena luissani, mutten siltikään malta olla miettimättä, miltä nuo sormet tuntuisivat sisälläni.
Continue reading...
5
Makaan selälläni, roikotan päätä reunan yli Vaiti, liikkumatta, jottei hetki särkyisi Veri kivistää päätä ja sormenpäistä katoaa tunto Ilta heijastaa seinälle lainehtivia kuvioita Pakko olla elossa Pakko olla elossa vielä hetki Sillä pian tulee öitä, jolloin pimeä ei ole läpitunkematonta Jolloin metsänrajaan laskeutuu paksu kerros sumua, katulamppujen valokiilat kuhisevat hyönteisiä ja askeleet ovat äänettömiä kuivilla teillä Sellaisena yönä kastaudun viileävetiseen satama-altaaseen Uin vaivattomasti, kevein vedoin Ihmeissäni siitä, että kaiken raivon vatsakipujen nielaistujen sanojen jälkeen minuun ei jäänyt pyörremyrskyjä tai tyhjiä kohtia Ei edes surumielisyyttä Vaan aluillaan oleva tunne siitä, että jotakin odottaa kulman takana
0
Mar 5, 2016
Mar 5, 2016 at 2:30 PM UTC
Untitled
kosketa tuosta noin mieluiten tällä tavalla hei älä ihan noin kovaa kun mulle tulee niin helposti mustelmia niin jos suutelet vaan kaulasta alaspäin viimeiset viikot ei ole olleet kovin helppoja monestakin syystä tuskin ymmärtäisit täysin vaikka kertoisin taidan olla kokonaan sanomatta niin ei sitten tarvitse ihmetellä saan sun olon turvalliseksi, voin luvata eihän meidän edes tarvitse lähteä minnekään täällä on kaikki mitä tarvitaan tuskin haluat mitään ylimääräisiä uteluita pidetään vähän matalampaa profiilia eihän se kellekään muulle kuulu voidaan vaikka teeskennellä ettei tunneta ollenkaan pidetään asiat simppeleinä ei tehdä niistä vaikeampia kuin niiden tarvitsee olla
0
Apr 12, 2016
Apr 12, 2016 at 3:54 PM UTC
Untitled
vähän kuin sokea piste näkökentässä minulla on yläselässä sellaisia kohtia joihin on mahdotonta ylettää nojasin kasvoja käteeni purren hampaita kevyesti rystysiin kyynärvarsissa ihottumaa asfaltista iho kiristyneenä nivelten päälle leikitellen ajatuksella miltä tuntuisi kävellä tästä niityn ja muutaman porttikongin lävitse istuutua valoisaan olohuoneeseen häpeänsekaisena viereesi sohvalle nyppiä hiljaa pikkukiviä pois ruhjeista antaa sinun kysellä kuulumisia ääneni murtuen hennosti paikka paikoin ei vihasta tai pelosta tai mistään niin vahvasta vaan ehkä hämmennyksestä sitä kouraisevaa tunnetta kohtaan ettei minusta ole välttämättä kukaan välittänyt koskaan niin vilpittömästi että jaksaisi päivästä toiseen pidellä sylissä hetkeksikään hellittämättä
0
May 25, 2016
May 25, 2016 at 2:19 PM UTC
poutaa, 2
Minulla on väsyneitä aamuja tasan yhtä monta, Niitä joina sade ei riko lammikoiden pintaa, mutta tuntuu kosteana sumuna kasvoilla enkä saa itseäni hereille ennen iltapäivää ja silloin on jo liian myöhä nousta sängystä ollenkaan Muttei ne aamut katoa minnekään vaikkei niistä puhuttaisi, vaan tilalle tulee punertavia ja suolalta maistuvia iltoja, joina viini kannetaan väkisin huulille asti ja se potkaisee kovaa ja kipeästi suoraan palleaan
0
Dec 29, 2015
Dec 29, 2015 at 7:50 AM UTC
Muutto
Pouta oli lientynyt harmaaksi liejuksi ojanpohjille ja taivas ryöpytti vettä kaksi harmaata viikkoa putkeen Ripustin matot kuivumaan parvekkeelle tuolien selkänojille mutta mun pesukone taisi olla jotenkin rikki kun ne kastelivat lattian likomäräksi yön aikana Vähän niin kuin skidinä kun halusin täyttää koko pesuhuoneen vedellä ja ihmettelin kun vanhemmat ei antaneet Eikä nuo olleet mitään takaumia siitä kun mut pistettiin soittamaan hätänumeroon kun ne halusivat työnnellä toisiaan portaista alas Musta olisi vaan ollut tosi kätevää jos meillä olisi aina ollut uimahalli käytettävissä
0
Jul 11, 2016
Jul 11, 2016 at 2:37 PM UTC
Untitled
Aina päivällä kun lähden kouluun Aina yöllä kun nukkuun vaan Pidän kädestäsi kii Pidän kädestäsi kii. Vaikka et oo olemassa enää Vaikka kuolit jo Pidän kädestäsi kii Pidän kädestäsi kii.
0
Oct 13, 2018
Oct 13, 2018 at 12:34 AM UTC
Pidän kädestä kii