"pitkin" poems
Istuin pelkääjän paikalla, jalat syliin nostettuina, jotta varpaista ei katoaisi tunto.
Oli yksi vuoden kylmimmistä päivistä. Talvi oli tullut myöhemmin kuin minään aikaisempana vuotena, mutta ottanut yhden yön aikana loppukirin, ja upottanut kaupungit muutamassa tunnissa paksun lumikerroksen alle.
Ilmastointi puhalsi haaleasti päällemme, välillä katkonaisesti, välillä tasaisesti huristen.
Nukahdin ehkä jossakin vaiheessa, pää nuokkuen selkänojaa vasten.
Sujautit toisen kätesi takkini alle lämmitelläksesi. Kaksitoista viikkoa on pitkä aika, sanoit hiljaa, nostamatta katsetta tiestä. Ikkunasta näkyi metsänvarteen maamerkiksi rakennettu, nyt harmaaseen ja valkeaan peittynyt panssarivaunu.
Kolme kuukautta myöhemmin helle seisoi painostavana talojen välissä ja katukiveyksillä, saaden paidan liimaantumaan märkänä kiinni selkään. Tuon lisäksi juuri mikään muu ei ollut muuttunut.
Et ollut vielä korjannut auton ilmastointia, ja sisätilaan putoili kanavia pitkin kukkivien puiden silmuja. En vaivautunut kysymään, minne olimme menossa, tai kuinka kauan sinne kestäisi ajaa. Mitä kauniimpi sää, sen hauskempaa oli painaa jalkaa lujemmin polkimelle, tapasit sanoa.
Rullasin puoleiseni ikkunan auki, ja lepuutin hetken kättäni sen reunalla.
May 22, 2016
May 22, 2016 at 12:55 PM UTC
Kärsimättömyys nuolee hitain vedoin pitkin sisäreisiä
Pitäisi tehdä ja mennä ja elää keuhkot puhki
Pistää pakka sekaisin
Rakastaa pidempään kuin yhden illan ajan
Olla lähtemättä heti aamusta
Herättää suudelmilla ja viistämällä sormilla kyljen ääriviivaa
Vaikka sata pelokasta hiirtä juoksisi verisuonissa
Vaikka sydän hakkaisi korvissa asti
Mutta siinä vaiheessa kun opettelin vastaamaan kyllä,
unohdinko, kuinka sanotaan ei
Jan 12, 2016
Jan 12, 2016 at 12:52 PM UTC
Tavataan pimeässä metsässä
Kävellään polkua pitkin.
Mennään paikkaan missä kukaan ei löydä meidät.
Mennään paikkaan, missä joskus yksin itkin.
Oct 6, 2019
Oct 6, 2019 at 4:59 AM UTC
Pyöreässä pöydässä vieressäni istuu kouluikäinen tyttö
Lukee opasta kissankasvatuksesta
Hitaasti, huolellisesti, kuljettaa sormea sivun pintaa pitkin edetessään
Kuvia pehmoisista polkuanturoista
Jäntevistä viiksistä
Toisessa kerroksessa remontoidaan
Rakenteet tärisevät levottomasti
Minä täytän reppuni runoilla
Sullon sen täyteen hädissään viliseviä sanoja
Pidän hengityksen tasaisena ja duurissa
Venyttelen niin että nivelet rutisevat
Hirveää meteliä
Tyttö katsoo kummasti
Nousee pöydästä maidonvalkoiset hampaat vilkkuen
Hyllyjen välistä kuuluu mau’untaa
Jul 21, 2016
Jul 21, 2016 at 8:37 AM UTC