Hello Poetry
Submit your work and get some sparkles! Create free account
"yhden" poems
Istuin pelkääjän paikalla, jalat syliin nostettuina, jotta varpaista ei katoaisi tunto. Oli yksi vuoden kylmimmistä päivistä. Talvi oli tullut myöhemmin kuin minään aikaisempana vuotena, mutta ottanut yhden yön aikana loppukirin, ja upottanut kaupungit muutamassa tunnissa paksun lumikerroksen alle. Ilmastointi puhalsi haaleasti päällemme, välillä katkonaisesti, välillä tasaisesti huristen. Nukahdin ehkä jossakin vaiheessa, pää nuokkuen selkänojaa vasten. Sujautit toisen kätesi takkini alle lämmitelläksesi. Kaksitoista viikkoa on pitkä aika, sanoit hiljaa, nostamatta katsetta tiestä. Ikkunasta näkyi metsänvarteen maamerkiksi rakennettu, nyt harmaaseen ja valkeaan peittynyt panssarivaunu. Kolme kuukautta myöhemmin helle seisoi painostavana talojen välissä ja katukiveyksillä, saaden paidan liimaantumaan märkänä kiinni selkään. Tuon lisäksi juuri mikään muu ei ollut muuttunut. Et ollut vielä korjannut auton ilmastointia, ja sisätilaan putoili kanavia pitkin kukkivien puiden silmuja. En vaivautunut kysymään, minne olimme menossa, tai kuinka kauan sinne kestäisi ajaa. Mitä kauniimpi sää, sen hauskempaa oli painaa jalkaa lujemmin polkimelle, tapasit sanoa. Rullasin puoleiseni ikkunan auki, ja lepuutin hetken kättäni sen reunalla.
0
May 22, 2016
May 22, 2016 at 12:55 PM UTC
kesäkissa
Kärsimättömyys nuolee hitain vedoin pitkin sisäreisiä Pitäisi tehdä ja mennä ja elää keuhkot puhki Pistää pakka sekaisin Rakastaa pidempään kuin yhden illan ajan Olla lähtemättä heti aamusta Herättää suudelmilla ja viistämällä sormilla kyljen ääriviivaa Vaikka sata pelokasta hiirtä juoksisi verisuonissa Vaikka sydän hakkaisi korvissa asti Mutta siinä vaiheessa kun opettelin vastaamaan kyllä, unohdinko, kuinka sanotaan ei
0
Jan 12, 2016
Jan 12, 2016 at 12:52 PM UTC
Untitled
Jotenkin halusin hetkeksi unohtaa epäkohdat, häiriötekijät Painaa pois mielestä Jopa ne kaikkein kipeimmät ja vaikeimmat Edes yhden illan ajaksi Keskittyä karjumaan keuhkojeni pohjalta asti rakastavani Mennä perässä miettimättä kahta kertaa Katsoa toisaalle, kun joku vetäisee käsiaseen takkinsa alta Olla välittämättä, kun maahan tipahtelee tummia pisteitä yskiessä Kavereitahan tässä ollaan kaikki, eikö Kuinka mulla onkaan ollut ikävä tätä paikkaa
0
Mar 23, 2016
Mar 23, 2016 at 10:58 AM UTC
Untitled