"tiukasti" poems - Hello Poetry

vehreiden harjujen päällä kohoaa ilmavoimaloita piirtyen selkeärajaisina vasten taivasta metalliset seinät välkkyen valon osuessa niihin muistan ilman pienintäkään epäilystä että noiden harjujen takana umpeen kasvaneiden polkujen päässä niin syrjässä, ettei sinne eksy sattumalta on kallioisia rantoja bensalta ja nuotioilta tuoksuvia sameavetisiä lampia nokkosia polttamassa jalansyrjiä näin unia niistä, niin värikkäitä ja todentuntuisia että heräsin aina säpsähtäen, niskat jumissa nyrkit puristettuina tiukasti hiusten sekaan mutta tunsin, kuinka aloin unohtamaan pikkuhiljaa, yksityiskohta kerrallaan havahtumaan jostakin sellaisesta joka oli painanut kylkiluita kasaan jo pitkään olen varma, että unohtamisen myötä ne unet tulevat harvenemaan muuttamaan muotoaan joksikin toiseksi (siksi, jonka nimeä en ole vielä oppinut muistamaan jonka läsnäoloa en tunnista, vaikka olisin kosketusetäisyydellä) ja ennen pitkää, hitaasti mutta huojentavan varmasti lakkaavat kokonaan olemasta

0

May 25, 2016

May 25, 2016 at 12:21 PM UTC

julia-anniina

poutaa, 1

vehreiden harjujen päällä kohoaa ilmavoimaloita piirtyen selkeärajaisina vasten taivasta metalliset seinät välkkyen valon osuessa niihin muistan ilman pienintäkään epäilystä että noiden harjujen takana umpeen kasvaneiden polkujen päässä niin syrjässä, ettei sinne eksy sattumalta on kallioisia rantoja bensalta ja nuotioilta tuoksuvia sameavetisiä lampia nokkosia polttamassa jalansyrjiä näin unia niistä, niin värikkäitä ja todentuntuisia että heräsin aina säpsähtäen, niskat jumissa nyrkit puristettuina tiukasti hiusten sekaan mutta tunsin, kuinka aloin unohtamaan pikkuhiljaa, yksityiskohta kerrallaan havahtumaan jostakin sellaisesta joka oli painanut kylkiluita kasaan jo pitkään olen varma, että unohtamisen myötä ne unet tulevat harvenemaan muuttamaan muotoaan joksikin toiseksi (siksi, jonka nimeä en ole vielä oppinut muistamaan jonka läsnäoloa en tunnista, vaikka olisin kosketusetäisyydellä) ja ennen pitkää, hitaasti mutta huojentavan varmasti lakkaavat kokonaan olemasta

25

Jaetaan tupakanjämät, kuoharipullon pohjat, huonoimmat vitsit ja rivoimmat salaisuudet Ja kun ilma viilenee puistossa ja illassa on samanlaista huvittavaa surumielisyyttä kuin Kelan loppuun lauletussa kappaleessa Karataan kikatellen vessaan pussailemaan Tarraat tiukasti kiinni ja käsket pitämään pienempää ääntä niin vakavana etten kykene lopettamaan nauramista vaikka vatsaa ja poskia kivistää Joku heittää leksaa viereisessä kopissa tulee jälkeenpäin muina naisina peilin eteen oikomaan takkuja hiuksistaan Nyt jos koskaan on aika tehdä hölmöjä päätöksiä Valitettavan harva asia on oikeasti kiinni musta tai susta meistä puhumattakaan Ihmiset osaavat olla niin hellyttävän itsekeskeisiä omine murheineen ja kipuineen Eikä sellaiselta putkinäöltä ehdi edes ajattelemaan muita Mutta ehkäpä jotkin tarinat on kerrottava juuri tässä nimenomaisessa puistossa kun äänesi on humalasta hutera sukkahoususi polvista rikki ja iho vetää kananlihalle Eikä kukaan halua olla ensimmäinen joka lähtee kotiin Tämä on täsmälleen sellainen tarina (saat satasen jos tulet nukkumaan mun sohvalle)

0

May 7, 2016

May 7, 2016 at 6:55 AM UTC

julia-anniina

Untitled

Jaetaan tupakanjämät, kuoharipullon pohjat, huonoimmat vitsit ja rivoimmat salaisuudet Ja kun ilma viilenee puistossa ja illassa on samanlaista huvittavaa surumielisyyttä kuin Kelan loppuun lauletussa kappaleessa Karataan kikatellen vessaan pussailemaan Tarraat tiukasti kiinni ja käsket pitämään pienempää ääntä niin vakavana etten kykene lopettamaan nauramista vaikka vatsaa ja poskia kivistää Joku heittää leksaa viereisessä kopissa tulee jälkeenpäin muina naisina peilin eteen oikomaan takkuja hiuksistaan Nyt jos koskaan on aika tehdä hölmöjä päätöksiä Valitettavan harva asia on oikeasti kiinni musta tai susta meistä puhumattakaan Ihmiset osaavat olla niin hellyttävän itsekeskeisiä omine murheineen ja kipuineen Eikä sellaiselta putkinäöltä ehdi edes ajattelemaan muita Mutta ehkäpä jotkin tarinat on kerrottava juuri tässä nimenomaisessa puistossa kun äänesi on humalasta hutera sukkahoususi polvista rikki ja iho vetää kananlihalle Eikä kukaan halua olla ensimmäinen joka lähtee kotiin Tämä on täsmälleen sellainen tarina (saat satasen jos tulet nukkumaan mun sohvalle)

20

Nurmikko on tummanvihreää ja kylmästä karheaa Sen alla on kilometreittäin multaa, tupakantumppeja, kuolleita eläimiä Aurinko on painunut hetki sitten puiden taakse niiden välistä juoksee rusakko meitä kohti Hengityksesi on lämmintä ja kosteaa korvani vieressä Paleltaako, kysyt, kun painat huulesi käsiäni vasten Pidät tiukasti niskastani kiinni, vielä tiukemmin hiuksistani ja katsot suoraan silmiin kun lyöt

0

Jan 25, 2016

Jan 25, 2016 at 2:32 PM UTC

julia-anniina

Koskipuisto

Nurmikko on tummanvihreää ja kylmästä karheaa Sen alla on kilometreittäin multaa, tupakantumppeja, kuolleita eläimiä Aurinko on painunut hetki sitten puiden taakse niiden välistä juoksee rusakko meitä kohti Hengityksesi on lämmintä ja kosteaa korvani vieressä Paleltaako, kysyt, kun painat huulesi käsiäni vasten Pidät tiukasti niskastani kiinni, vielä tiukemmin hiuksistani ja katsot suoraan silmiin kun lyöt

11