"puoliksi" poems
pidätän hengitystä
kunnes tunto katoaa raajoista
yritän pitää sormia huulilla ja vislata
tai nielaista sata kertaa peräkkäin
on niin pitkästyttävää
että huvittaisi työntää silmät pään sisälle
vastapäisessä talossa soi musiikki
tuttu melodia kimpoilee vasten betoniseiniä
vääristyy, muuttuu välissä lujemmaksi
nuori tyttö roikkuu puoliksi parvekkeen ulkopuolella
jalat kaiteen ensimmäisellä askelmalla
syljeskelee parkkipaikalla huutavien päälle
enkä mieti sinua, en varmasti
vaikka äänesi veitsenterävä kaiku
koittaisi hukuttaa kaiken muun alleen
uhmakkaana, määrätietoisena
revin sängystä pois kosteat lakanat
pinoan siististi tilalle kaikki vaatekappaleeni
kaikki ne, joita olet joskus kehunut
sen kutittavan villapaidan ja hiertävät alusvaatteet
ihonmyötäisen mekon ja varpaista puristavat kengät
ja poltan niistä jokaisen
mitä sitä turhaan kiintymään
Mar 25, 2016
Mar 25, 2016 at 1:26 PM UTC
Vaikken kaipaisikaan enää niin paljoa,
että tuntuu kuin sisukseni kääntyisivät ympäri
se ei tarkoita, etten kaipaisi lainkaan
(sitä että juot kahvisi mustana sillä unohdat aina ostaa maitoa kaupasta
tai että kaikki rakastamasi kirjat ovat minusta loputtoman pitkästyttäviä)
Sinussa on vielä se sama kodikkuus, kuin niissä pienissä pubeissa
joissa vietimme kaikki iltapäivät heinäkuussa
ja terassilla aurinko poltti olkapäillesi pisamia
Tuoksut savulta ja lämmöltä
etkä lakkaa silloinkaan hymyilemästä,
kun lukitsen kapeat ranteesi sängynpäätyä vasten
Lähtiessäni jätän ikkunan auki,
ja sinut puoliuneen
Pakkanen tuulettaa asuntosi nurkat
ja samalla sisälle tulee myös lumisade
havahduttaen sinut kohinallaan unesta
Puoliksi patjalta, puoliksi lattialta
Ja junaan kiirehtiessäni ymmärrän,
että on helmikuu
Kaupunki, joka oli minulle joskus uusi
tuntuu edelleen yhtä tuntemattomalta
ja saatan eksyä, vaikka olen vain korttelin päässä kotoani
Feb 12, 2016
Feb 12, 2016 at 8:05 AM UTC