"ovat" poems - Hello Poetry

Makaan selälläni, roikotan päätä reunan yli Vaiti, liikkumatta, jottei hetki särkyisi Veri kivistää päätä ja sormenpäistä katoaa tunto Ilta heijastaa seinälle lainehtivia kuvioita Pakko olla elossa Pakko olla elossa vielä hetki Sillä pian tulee öitä, jolloin pimeä ei ole läpitunkematonta Jolloin metsänrajaan laskeutuu paksu kerros sumua, katulamppujen valokiilat kuhisevat hyönteisiä ja askeleet ovat äänettömiä kuivilla teillä Sellaisena yönä kastaudun viileävetiseen satama-altaaseen Uin vaivattomasti, kevein vedoin Ihmeissäni siitä, että kaiken raivon vatsakipujen nielaistujen sanojen jälkeen minuun ei jäänyt pyörremyrskyjä tai tyhjiä kohtia Ei edes surumielisyyttä Vaan aluillaan oleva tunne siitä, että jotakin odottaa kulman takana

0

Mar 5, 2016

Mar 5, 2016 at 2:30 PM UTC

julia-anniina

Untitled

Makaan selälläni, roikotan päätä reunan yli Vaiti, liikkumatta, jottei hetki särkyisi Veri kivistää päätä ja sormenpäistä katoaa tunto Ilta heijastaa seinälle lainehtivia kuvioita Pakko olla elossa Pakko olla elossa vielä hetki Sillä pian tulee öitä, jolloin pimeä ei ole läpitunkematonta Jolloin metsänrajaan laskeutuu paksu kerros sumua, katulamppujen valokiilat kuhisevat hyönteisiä ja askeleet ovat äänettömiä kuivilla teillä Sellaisena yönä kastaudun viileävetiseen satama-altaaseen Uin vaivattomasti, kevein vedoin Ihmeissäni siitä, että kaiken raivon vatsakipujen nielaistujen sanojen jälkeen minuun ei jäänyt pyörremyrskyjä tai tyhjiä kohtia Ei edes surumielisyyttä Vaan aluillaan oleva tunne siitä, että jotakin odottaa kulman takana

19

Sä olet kuin krapula, joka ei tunnu väistyvän Monen päivän painostava sisäilma, pakoon pyrkivä ajatus mielen perällä Tai kuin se tiedottomuus, kun herää auton kyydistä niskat jumissa moottoritien jylistessä renkaiden alla Ymmärtämättä hetkeen, miksi meteli on niin kova Sulle sellainen tiedottomuus on tavoite Miettimättä muutamaa sekuntia kauempaa hyökkäät kiinni hetkiin, tilaisuuksiin, kaksinkäsin kuin ne saattaisivat karata Kuulemma olisi hulluutta jäädä vain paikoilleen Matkustat aina omin päin, varoituksista huolimatta yksin Haluat tutustua vieruskaveriin yön yli kestävällä junamatkalla, testata viehätysvoimaasi tuntemattomiin, viekoitella itsesi ystäväporukoihin Palatessasi kerrot, kuinka ihmiset ovat kauniimpia Välimeren toisella puolella, että olet valmis lähtemään heti uudestaan Kuuntelen suupielet hymyssä, pää kallellaan, kuin keskittyisin, pitäen piikikkäät sanat itselläni Ehkä sen takia me ei juurikaan enää jutella, sen takia, etten siedä sitä vilpitöntä iloa äänessäsi Enkä pysty olemaan miettimättä, onko pahempi olla ilkeä kerran tahallaan vai jatkuvasti huomaamattaan

0

Feb 24, 2016

Feb 24, 2016 at 4:25 PM UTC

julia-anniina

Untitled

Sä olet kuin krapula, joka ei tunnu väistyvän Monen päivän painostava sisäilma, pakoon pyrkivä ajatus mielen perällä Tai kuin se tiedottomuus, kun herää auton kyydistä niskat jumissa moottoritien jylistessä renkaiden alla Ymmärtämättä hetkeen, miksi meteli on niin kova Sulle sellainen tiedottomuus on tavoite Miettimättä muutamaa sekuntia kauempaa hyökkäät kiinni hetkiin, tilaisuuksiin, kaksinkäsin kuin ne saattaisivat karata Kuulemma olisi hulluutta jäädä vain paikoilleen Matkustat aina omin päin, varoituksista huolimatta yksin Haluat tutustua vieruskaveriin yön yli kestävällä junamatkalla, testata viehätysvoimaasi tuntemattomiin, viekoitella itsesi ystäväporukoihin Palatessasi kerrot, kuinka ihmiset ovat kauniimpia Välimeren toisella puolella, että olet valmis lähtemään heti uudestaan Kuuntelen suupielet hymyssä, pää kallellaan, kuin keskittyisin, pitäen piikikkäät sanat itselläni Ehkä sen takia me ei juurikaan enää jutella, sen takia, etten siedä sitä vilpitöntä iloa äänessäsi Enkä pysty olemaan miettimättä, onko pahempi olla ilkeä kerran tahallaan vai jatkuvasti huomaamattaan

24

Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille

0

Mar 18, 2016

Mar 18, 2016 at 1:41 PM UTC

julia-anniina

Untitled

Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille

13

Johdatat meitä läpi kapeiden portaikkojen, poikki kaltevien askelmien, jotka saattavat pettää niille astuessa Puiden reunustamille kujille, joilla luonto tuntuu tukahtuvan omaan vihreyteensä ja kesäyön hämärään Läpi ihmismassan, jolla on päällään kimaltavia mekkoja ja suussaan kieliä, joita en täysin ymmärrä Paikkoihin maanpinnan alapuolelle, jotka ovat nekin laitojaan myöten täynnä Vietämme niissä hetken kerrallaan, muiden ympäröimänä mutta silti kovin kahden Halusit eksyä meihin ja siihen iltaan, enkä minäkään uskalla toivoa mitään muuta Pian kätesi hivuttautuu omaani ja olemme taas ulkona Pysähdymme katselemaan, kuinka horisontin takaa alkaa päivä nousta heti kahden jälkeen Korkeiden rakennusten estäessä merituulen pääsyn keuhkoihin ja takin sisään

0

May 31, 2016

May 31, 2016 at 7:31 AM UTC

julia-anniina

honeymoon

Johdatat meitä läpi kapeiden portaikkojen, poikki kaltevien askelmien, jotka saattavat pettää niille astuessa Puiden reunustamille kujille, joilla luonto tuntuu tukahtuvan omaan vihreyteensä ja kesäyön hämärään Läpi ihmismassan, jolla on päällään kimaltavia mekkoja ja suussaan kieliä, joita en täysin ymmärrä Paikkoihin maanpinnan alapuolelle, jotka ovat nekin laitojaan myöten täynnä Vietämme niissä hetken kerrallaan, muiden ympäröimänä mutta silti kovin kahden Halusit eksyä meihin ja siihen iltaan, enkä minäkään uskalla toivoa mitään muuta Pian kätesi hivuttautuu omaani ja olemme taas ulkona Pysähdymme katselemaan, kuinka horisontin takaa alkaa päivä nousta heti kahden jälkeen Korkeiden rakennusten estäessä merituulen pääsyn keuhkoihin ja takin sisään

9

Vaikken kaipaisikaan enää niin paljoa, että tuntuu kuin sisukseni kääntyisivät ympäri se ei tarkoita, etten kaipaisi lainkaan (sitä että juot kahvisi mustana sillä unohdat aina ostaa maitoa kaupasta tai että kaikki rakastamasi kirjat ovat minusta loputtoman pitkästyttäviä) Sinussa on vielä se sama kodikkuus, kuin niissä pienissä pubeissa joissa vietimme kaikki iltapäivät heinäkuussa ja terassilla aurinko poltti olkapäillesi pisamia Tuoksut savulta ja lämmöltä etkä lakkaa silloinkaan hymyilemästä, kun lukitsen kapeat ranteesi sängynpäätyä vasten Lähtiessäni jätän ikkunan auki, ja sinut puoliuneen Pakkanen tuulettaa asuntosi nurkat ja samalla sisälle tulee myös lumisade havahduttaen sinut kohinallaan unesta Puoliksi patjalta, puoliksi lattialta Ja junaan kiirehtiessäni ymmärrän, että on helmikuu Kaupunki, joka oli minulle joskus uusi tuntuu edelleen yhtä tuntemattomalta ja saatan eksyä, vaikka olen vain korttelin päässä kotoani

0

Feb 12, 2016

Feb 12, 2016 at 8:05 AM UTC

julia-anniina

Untitled

Vaikken kaipaisikaan enää niin paljoa, että tuntuu kuin sisukseni kääntyisivät ympäri se ei tarkoita, etten kaipaisi lainkaan (sitä että juot kahvisi mustana sillä unohdat aina ostaa maitoa kaupasta tai että kaikki rakastamasi kirjat ovat minusta loputtoman pitkästyttäviä) Sinussa on vielä se sama kodikkuus, kuin niissä pienissä pubeissa joissa vietimme kaikki iltapäivät heinäkuussa ja terassilla aurinko poltti olkapäillesi pisamia Tuoksut savulta ja lämmöltä etkä lakkaa silloinkaan hymyilemästä, kun lukitsen kapeat ranteesi sängynpäätyä vasten Lähtiessäni jätän ikkunan auki, ja sinut puoliuneen Pakkanen tuulettaa asuntosi nurkat ja samalla sisälle tulee myös lumisade havahduttaen sinut kohinallaan unesta Puoliksi patjalta, puoliksi lattialta Ja junaan kiirehtiessäni ymmärrän, että on helmikuu Kaupunki, joka oli minulle joskus uusi tuntuu edelleen yhtä tuntemattomalta ja saatan eksyä, vaikka olen vain korttelin päässä kotoani

22

aamut ovat harmaita ja raukeita iltapäivät kelmeitä ja sotkuisia istun tukevasti aloillani mutkalla sohvannurkassa on pidettävä kiinni polvista jollen halua tuntea tippuvani kerrot avaruudesta ja viidakoista kuinka haluaisit parvisängyn ja köynnöskasveja katonrajaan riittäisi pelkästään se jos olisi syvä kylpyamme ja aina tuoretta kahvia taitan pääni selkänojalle nojaat hieman lähemmäs helähdät nauramaan puren hampaitani yhteen ulkona on alkanut hämärtää mutta sätkäsi palaa edelleen nämä ovat jäähyväiset ja sydämeni laukkaa kuin varsalauma

0

Apr 7, 2016

Apr 7, 2016 at 12:52 PM UTC

julia-anniina

28. maaliskuuta

aamut ovat harmaita ja raukeita iltapäivät kelmeitä ja sotkuisia istun tukevasti aloillani mutkalla sohvannurkassa on pidettävä kiinni polvista jollen halua tuntea tippuvani kerrot avaruudesta ja viidakoista kuinka haluaisit parvisängyn ja köynnöskasveja katonrajaan riittäisi pelkästään se jos olisi syvä kylpyamme ja aina tuoretta kahvia taitan pääni selkänojalle nojaat hieman lähemmäs helähdät nauramaan puren hampaitani yhteen ulkona on alkanut hämärtää mutta sätkäsi palaa edelleen nämä ovat jäähyväiset ja sydämeni laukkaa kuin varsalauma

20