Hello Poetry
Submit your work and get some sparkles! Create free account
"kaiken" poems
pidätän hengitystä kunnes tunto katoaa raajoista yritän pitää sormia huulilla ja vislata tai nielaista sata kertaa peräkkäin on niin pitkästyttävää että huvittaisi työntää silmät pään sisälle vastapäisessä talossa soi musiikki tuttu melodia kimpoilee vasten betoniseiniä vääristyy, muuttuu välissä lujemmaksi nuori tyttö roikkuu puoliksi parvekkeen ulkopuolella jalat kaiteen ensimmäisellä askelmalla syljeskelee parkkipaikalla huutavien päälle enkä mieti sinua, en varmasti vaikka äänesi veitsenterävä kaiku koittaisi hukuttaa kaiken muun alleen uhmakkaana, määrätietoisena revin sängystä pois kosteat lakanat pinoan siististi tilalle kaikki vaatekappaleeni kaikki ne, joita olet joskus kehunut sen kutittavan villapaidan ja hiertävät alusvaatteet ihonmyötäisen mekon ja varpaista puristavat kengät ja poltan niistä jokaisen mitä sitä turhaan kiintymään
0
Mar 25, 2016
Mar 25, 2016 at 1:26 PM UTC
Untitled
Makaan selälläni, roikotan päätä reunan yli Vaiti, liikkumatta, jottei hetki särkyisi Veri kivistää päätä ja sormenpäistä katoaa tunto Ilta heijastaa seinälle lainehtivia kuvioita Pakko olla elossa Pakko olla elossa vielä hetki Sillä pian tulee öitä, jolloin pimeä ei ole läpitunkematonta Jolloin metsänrajaan laskeutuu paksu kerros sumua, katulamppujen valokiilat kuhisevat hyönteisiä ja askeleet ovat äänettömiä kuivilla teillä Sellaisena yönä kastaudun viileävetiseen satama-altaaseen Uin vaivattomasti, kevein vedoin Ihmeissäni siitä, että kaiken raivon vatsakipujen nielaistujen sanojen jälkeen minuun ei jäänyt pyörremyrskyjä tai tyhjiä kohtia Ei edes surumielisyyttä Vaan aluillaan oleva tunne siitä, että jotakin odottaa kulman takana
0
Mar 5, 2016
Mar 5, 2016 at 2:30 PM UTC
Untitled
punertavien valojen liukuessa yläpuolellamme, vartaloillamme hämärtäen kaiken muun ympäriltä heilautat hiuksiasi puolelta toiselle hampaasi välähtävät hymyillessä kuin leijona valmiina hyökkäämään yleensä puraiset jos joku tulee liian lähelle mutta silloin halusit minun istuvan kasvoillesi koko painollani ja olit jotenkin niin lähellä, elossa, konkreettinen että paloin halusta lipsauttaa kuinka saatan olla rakast
0
Apr 25, 2016
Apr 25, 2016 at 12:45 PM UTC
Untitled
I’ve known you a long time, Probably the eviternity. Now I’m as if in a stupid film, Trying to roll up the infinity. Your grimace is clear-cut. Your taunts are plain. Your eyes are as if pictured. You’re near, and they’re far-away. Your hair is at my finger-tips. It’s rigid and rough as strings. Touch them by hand and here's the space. Your hair’s reminds stings. Your silence is my kaiken - A short sword and a precise beat. You despised me by your muteness. How familiar is your cheat! Your firmly closed lips Are like a mask of tragic jesters. Do you hear trumpets are playing afar? A strange love is being buried there.
0
Jun 4, 2025
Jun 4, 2025 at 6:14 PM UTC
Do you hear trumpets are playing afar?