Hello Poetry
Submit your work and get some sparkles! Create free account
"joita" poems
pidätän hengitystä kunnes tunto katoaa raajoista yritän pitää sormia huulilla ja vislata tai nielaista sata kertaa peräkkäin on niin pitkästyttävää että huvittaisi työntää silmät pään sisälle vastapäisessä talossa soi musiikki tuttu melodia kimpoilee vasten betoniseiniä vääristyy, muuttuu välissä lujemmaksi nuori tyttö roikkuu puoliksi parvekkeen ulkopuolella jalat kaiteen ensimmäisellä askelmalla syljeskelee parkkipaikalla huutavien päälle enkä mieti sinua, en varmasti vaikka äänesi veitsenterävä kaiku koittaisi hukuttaa kaiken muun alleen uhmakkaana, määrätietoisena revin sängystä pois kosteat lakanat pinoan siististi tilalle kaikki vaatekappaleeni kaikki ne, joita olet joskus kehunut sen kutittavan villapaidan ja hiertävät alusvaatteet ihonmyötäisen mekon ja varpaista puristavat kengät ja poltan niistä jokaisen mitä sitä turhaan kiintymään
0
Mar 25, 2016
Mar 25, 2016 at 1:26 PM UTC
Untitled
Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille
0
Mar 18, 2016
Mar 18, 2016 at 1:41 PM UTC
Untitled
Johdatat meitä läpi kapeiden portaikkojen, poikki kaltevien askelmien, jotka saattavat pettää niille astuessa Puiden reunustamille kujille, joilla luonto tuntuu tukahtuvan omaan vihreyteensä ja kesäyön hämärään Läpi ihmismassan, jolla on päällään kimaltavia mekkoja ja suussaan kieliä, joita en täysin ymmärrä Paikkoihin maanpinnan alapuolelle, jotka ovat nekin laitojaan myöten täynnä Vietämme niissä hetken kerrallaan, muiden ympäröimänä mutta silti kovin kahden Halusit eksyä meihin ja siihen iltaan, enkä minäkään uskalla toivoa mitään muuta Pian kätesi hivuttautuu omaani ja olemme taas ulkona Pysähdymme katselemaan, kuinka horisontin takaa alkaa päivä nousta heti kahden jälkeen Korkeiden rakennusten estäessä merituulen pääsyn keuhkoihin ja takin sisään
0
May 31, 2016
May 31, 2016 at 7:31 AM UTC
honeymoon
onkohan se ahdistavaa vai imartelevaa että susta on kirjoitettu kymmenen tuhatta tarinaa joita et saa koskaan nähdä tai että sun vuoksi on kaadettu kymmenen tuhatta drinkkiä vatsaan maahan tai viemäriin ei se varmaan ole kumpaakaan korkeintaan julkaisukelvotonta typeriä juttuja niin kuin sormet nielussa tahallaan kunnes mitään ei tule enää ulos tänään on pidettävä välipäivä
0
May 1, 2016
May 1, 2016 at 1:44 PM UTC
Untitled