"ilman" poems - Hello Poetry

Humallun musiikista, suloisista juomista, ihmismassan päämäärättömästä liikkeestä Ajautuen jonnekin mieleni ulottumattomiin Pehmeästi, kuin vahingossa Liveten ulos harkintakyvystäni Ulos mukavuusalueeltani, ilman vastalauseita Ulos tahmealta lattialta Ulos parvekkeelle tuntemattoman kanssa, kaupunginosaan, jossa en ole käynyt koskaan aikaisemmin Ahmien omaa tiedottomuuttani Lopulta ulos kurkusta sormien kautta viemäriin Pää edellä maahan Eikä se mieli ole kadonnut sillä välin minnekään Vaikka juoksin sitä karkuun henkeni edestä Vaikka siinä hetkessä luulin, ettei sitä koskaan ollutkaan Vaan kaikki oli täysin selvää ja kirkasta

0

Jan 19, 2016

Jan 19, 2016 at 1:45 PM UTC

julia-anniina

Untitled

Humallun musiikista, suloisista juomista, ihmismassan päämäärättömästä liikkeestä Ajautuen jonnekin mieleni ulottumattomiin Pehmeästi, kuin vahingossa Liveten ulos harkintakyvystäni Ulos mukavuusalueeltani, ilman vastalauseita Ulos tahmealta lattialta Ulos parvekkeelle tuntemattoman kanssa, kaupunginosaan, jossa en ole käynyt koskaan aikaisemmin Ahmien omaa tiedottomuuttani Lopulta ulos kurkusta sormien kautta viemäriin Pää edellä maahan Eikä se mieli ole kadonnut sillä välin minnekään Vaikka juoksin sitä karkuun henkeni edestä Vaikka siinä hetkessä luulin, ettei sitä koskaan ollutkaan Vaan kaikki oli täysin selvää ja kirkasta

16

Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille

0

Mar 18, 2016

Mar 18, 2016 at 1:41 PM UTC

julia-anniina

Untitled

Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille

13

vehreiden harjujen päällä kohoaa ilmavoimaloita piirtyen selkeärajaisina vasten taivasta metalliset seinät välkkyen valon osuessa niihin muistan ilman pienintäkään epäilystä että noiden harjujen takana umpeen kasvaneiden polkujen päässä niin syrjässä, ettei sinne eksy sattumalta on kallioisia rantoja bensalta ja nuotioilta tuoksuvia sameavetisiä lampia nokkosia polttamassa jalansyrjiä näin unia niistä, niin värikkäitä ja todentuntuisia että heräsin aina säpsähtäen, niskat jumissa nyrkit puristettuina tiukasti hiusten sekaan mutta tunsin, kuinka aloin unohtamaan pikkuhiljaa, yksityiskohta kerrallaan havahtumaan jostakin sellaisesta joka oli painanut kylkiluita kasaan jo pitkään olen varma, että unohtamisen myötä ne unet tulevat harvenemaan muuttamaan muotoaan joksikin toiseksi (siksi, jonka nimeä en ole vielä oppinut muistamaan jonka läsnäoloa en tunnista, vaikka olisin kosketusetäisyydellä) ja ennen pitkää, hitaasti mutta huojentavan varmasti lakkaavat kokonaan olemasta

0

May 25, 2016

May 25, 2016 at 12:21 PM UTC

julia-anniina

poutaa, 1

vehreiden harjujen päällä kohoaa ilmavoimaloita piirtyen selkeärajaisina vasten taivasta metalliset seinät välkkyen valon osuessa niihin muistan ilman pienintäkään epäilystä että noiden harjujen takana umpeen kasvaneiden polkujen päässä niin syrjässä, ettei sinne eksy sattumalta on kallioisia rantoja bensalta ja nuotioilta tuoksuvia sameavetisiä lampia nokkosia polttamassa jalansyrjiä näin unia niistä, niin värikkäitä ja todentuntuisia että heräsin aina säpsähtäen, niskat jumissa nyrkit puristettuina tiukasti hiusten sekaan mutta tunsin, kuinka aloin unohtamaan pikkuhiljaa, yksityiskohta kerrallaan havahtumaan jostakin sellaisesta joka oli painanut kylkiluita kasaan jo pitkään olen varma, että unohtamisen myötä ne unet tulevat harvenemaan muuttamaan muotoaan joksikin toiseksi (siksi, jonka nimeä en ole vielä oppinut muistamaan jonka läsnäoloa en tunnista, vaikka olisin kosketusetäisyydellä) ja ennen pitkää, hitaasti mutta huojentavan varmasti lakkaavat kokonaan olemasta

25

miettiä jo etukäteen mikä sotku tästä taas syntyykään tiedostaa se jatkuvasti ärsyttävänä kaiherruksena mutta jossakin vaiheessa kieltäytyä palaamasta asiaan ihastua loputtoman paljon ja aina vain uudestaan ihmisiin joiden nimet menevät korvista ohi jotka kykenivät hetken viihdyttämään olemassaolollaan mutta joiden sanoja ei jaksa muistaa myöhemmin aina on joku notkumassa tiskillä valmiina tarjoamaan joku huutamassa perään että sulla on niin kivat reidet selitellä muille että se oli vain heikko hetki kunhan vitsailtiin ja pidettiin hauskaa tuntea ylipäätään tarvetta selittelylle olla jälkeenpäin selittämättömällä umpisolmulla koettaa pitää asiat järkevissä mittasuhteissa mutta tuntea pistelevää katumusta viikkotolkulla ymmärtää rikkoneensa joitakin hyvin hauraita lupauksia silti päästä pälkähästä ilman sen suurempia seuraamuksia olla siksi ottamatta täyttä vastuuta itselleen jos ei nyt niin tuskin seuraavallakaan kerralla

0

Apr 10, 2016

Apr 10, 2016 at 4:10 PM UTC

julia-anniina

ottaa päähän

miettiä jo etukäteen mikä sotku tästä taas syntyykään tiedostaa se jatkuvasti ärsyttävänä kaiherruksena mutta jossakin vaiheessa kieltäytyä palaamasta asiaan ihastua loputtoman paljon ja aina vain uudestaan ihmisiin joiden nimet menevät korvista ohi jotka kykenivät hetken viihdyttämään olemassaolollaan mutta joiden sanoja ei jaksa muistaa myöhemmin aina on joku notkumassa tiskillä valmiina tarjoamaan joku huutamassa perään että sulla on niin kivat reidet selitellä muille että se oli vain heikko hetki kunhan vitsailtiin ja pidettiin hauskaa tuntea ylipäätään tarvetta selittelylle olla jälkeenpäin selittämättömällä umpisolmulla koettaa pitää asiat järkevissä mittasuhteissa mutta tuntea pistelevää katumusta viikkotolkulla ymmärtää rikkoneensa joitakin hyvin hauraita lupauksia silti päästä pälkähästä ilman sen suurempia seuraamuksia olla siksi ottamatta täyttä vastuuta itselleen jos ei nyt niin tuskin seuraavallakaan kerralla

19

rystyset ruvella pakkasesta anelin anteeksiantoa toistakymmentä kertaa jää hetkeksi kerrallaan päiväksi tai viikoksi siihen asti kunnes tulee kesä olisihan se vähän tylsää ilman sua roikkumassa ovensuussa tupakka vinossa huulilla ja se vasta vihlaiseekin jos ei halua kolhiintua edes hieman sopivasti sotkuiset silmät paloa sormenpäissäsi ei harmaata täyttämässä välejä vain korkeita huippuja tai mutaisia pohjia joko lähdetään mennään maantielle juoksemaan huudetaan elämälle tai siitä johtuen reput täynnä sähikäisiä ja pikaruokaa pientareet keltaisinaan voikukista maailma kaksinkerroin edessämme

0

May 9, 2016

May 9, 2016 at 1:47 PM UTC

julia-anniina

Untitled

rystyset ruvella pakkasesta anelin anteeksiantoa toistakymmentä kertaa jää hetkeksi kerrallaan päiväksi tai viikoksi siihen asti kunnes tulee kesä olisihan se vähän tylsää ilman sua roikkumassa ovensuussa tupakka vinossa huulilla ja se vasta vihlaiseekin jos ei halua kolhiintua edes hieman sopivasti sotkuiset silmät paloa sormenpäissäsi ei harmaata täyttämässä välejä vain korkeita huippuja tai mutaisia pohjia joko lähdetään mennään maantielle juoksemaan huudetaan elämälle tai siitä johtuen reput täynnä sähikäisiä ja pikaruokaa pientareet keltaisinaan voikukista maailma kaksinkerroin edessämme

20