"halua" poems - Hello Poetry

Minä en ole yhtäkuin paidan- tai hameenhelman pituus tai seksikumppaneiden määrä Hetkittäinen rohkeus ei määritä minua, eikä hetki kun henki salpautuu kassajonossa Se ei kerro mitään jos väistän katseellani, annan sen kulkeutua ohitsesi Tai se, jos pysyn nauramatta tuijotuskilpailussa En halua koskaan uskotella tuntevani sinut paremmin kuin sinä tunnet itsesi, mutta sinä olet enemmän kuin särkyvä ääni puhelimessa, enemmän kuin humalassa hoipertelu rappukäytävässä, enemmän mitä isäsi sanoo sinun olevan, enemmän mitä äitisi odottaa sinulta Turhaan olet niin ankara itsellesi, jos suutelet väärää tyyppiä kotibileissä jos kätesi tärisevät niin pahasti ettet pysty piirtämään suoraa viivaa, ja läikytät kahvia uudelle paidalle Se peseytyy pois

0

Dec 29, 2015

Dec 29, 2015 at 7:42 AM UTC

julia-anniina

Untitled

Minä en ole yhtäkuin paidan- tai hameenhelman pituus tai seksikumppaneiden määrä Hetkittäinen rohkeus ei määritä minua, eikä hetki kun henki salpautuu kassajonossa Se ei kerro mitään jos väistän katseellani, annan sen kulkeutua ohitsesi Tai se, jos pysyn nauramatta tuijotuskilpailussa En halua koskaan uskotella tuntevani sinut paremmin kuin sinä tunnet itsesi, mutta sinä olet enemmän kuin särkyvä ääni puhelimessa, enemmän kuin humalassa hoipertelu rappukäytävässä, enemmän mitä isäsi sanoo sinun olevan, enemmän mitä äitisi odottaa sinulta Turhaan olet niin ankara itsellesi, jos suutelet väärää tyyppiä kotibileissä jos kätesi tärisevät niin pahasti ettet pysty piirtämään suoraa viivaa, ja läikytät kahvia uudelle paidalle Se peseytyy pois

15

aamut ovat harmaita ja raukeita iltapäivät kelmeitä ja sotkuisia istun tukevasti aloillani mutkalla sohvannurkassa on pidettävä kiinni polvista jollen halua tuntea tippuvani kerrot avaruudesta ja viidakoista kuinka haluaisit parvisängyn ja köynnöskasveja katonrajaan riittäisi pelkästään se jos olisi syvä kylpyamme ja aina tuoretta kahvia taitan pääni selkänojalle nojaat hieman lähemmäs helähdät nauramaan puren hampaitani yhteen ulkona on alkanut hämärtää mutta sätkäsi palaa edelleen nämä ovat jäähyväiset ja sydämeni laukkaa kuin varsalauma

0

Apr 7, 2016

Apr 7, 2016 at 12:52 PM UTC

julia-anniina

28. maaliskuuta

aamut ovat harmaita ja raukeita iltapäivät kelmeitä ja sotkuisia istun tukevasti aloillani mutkalla sohvannurkassa on pidettävä kiinni polvista jollen halua tuntea tippuvani kerrot avaruudesta ja viidakoista kuinka haluaisit parvisängyn ja köynnöskasveja katonrajaan riittäisi pelkästään se jos olisi syvä kylpyamme ja aina tuoretta kahvia taitan pääni selkänojalle nojaat hieman lähemmäs helähdät nauramaan puren hampaitani yhteen ulkona on alkanut hämärtää mutta sätkäsi palaa edelleen nämä ovat jäähyväiset ja sydämeni laukkaa kuin varsalauma

20

Jaetaan tupakanjämät, kuoharipullon pohjat, huonoimmat vitsit ja rivoimmat salaisuudet Ja kun ilma viilenee puistossa ja illassa on samanlaista huvittavaa surumielisyyttä kuin Kelan loppuun lauletussa kappaleessa Karataan kikatellen vessaan pussailemaan Tarraat tiukasti kiinni ja käsket pitämään pienempää ääntä niin vakavana etten kykene lopettamaan nauramista vaikka vatsaa ja poskia kivistää Joku heittää leksaa viereisessä kopissa tulee jälkeenpäin muina naisina peilin eteen oikomaan takkuja hiuksistaan Nyt jos koskaan on aika tehdä hölmöjä päätöksiä Valitettavan harva asia on oikeasti kiinni musta tai susta meistä puhumattakaan Ihmiset osaavat olla niin hellyttävän itsekeskeisiä omine murheineen ja kipuineen Eikä sellaiselta putkinäöltä ehdi edes ajattelemaan muita Mutta ehkäpä jotkin tarinat on kerrottava juuri tässä nimenomaisessa puistossa kun äänesi on humalasta hutera sukkahoususi polvista rikki ja iho vetää kananlihalle Eikä kukaan halua olla ensimmäinen joka lähtee kotiin Tämä on täsmälleen sellainen tarina (saat satasen jos tulet nukkumaan mun sohvalle)

0

May 7, 2016

May 7, 2016 at 6:55 AM UTC

julia-anniina

Untitled

Jaetaan tupakanjämät, kuoharipullon pohjat, huonoimmat vitsit ja rivoimmat salaisuudet Ja kun ilma viilenee puistossa ja illassa on samanlaista huvittavaa surumielisyyttä kuin Kelan loppuun lauletussa kappaleessa Karataan kikatellen vessaan pussailemaan Tarraat tiukasti kiinni ja käsket pitämään pienempää ääntä niin vakavana etten kykene lopettamaan nauramista vaikka vatsaa ja poskia kivistää Joku heittää leksaa viereisessä kopissa tulee jälkeenpäin muina naisina peilin eteen oikomaan takkuja hiuksistaan Nyt jos koskaan on aika tehdä hölmöjä päätöksiä Valitettavan harva asia on oikeasti kiinni musta tai susta meistä puhumattakaan Ihmiset osaavat olla niin hellyttävän itsekeskeisiä omine murheineen ja kipuineen Eikä sellaiselta putkinäöltä ehdi edes ajattelemaan muita Mutta ehkäpä jotkin tarinat on kerrottava juuri tässä nimenomaisessa puistossa kun äänesi on humalasta hutera sukkahoususi polvista rikki ja iho vetää kananlihalle Eikä kukaan halua olla ensimmäinen joka lähtee kotiin Tämä on täsmälleen sellainen tarina (saat satasen jos tulet nukkumaan mun sohvalle)

20

rystyset ruvella pakkasesta anelin anteeksiantoa toistakymmentä kertaa jää hetkeksi kerrallaan päiväksi tai viikoksi siihen asti kunnes tulee kesä olisihan se vähän tylsää ilman sua roikkumassa ovensuussa tupakka vinossa huulilla ja se vasta vihlaiseekin jos ei halua kolhiintua edes hieman sopivasti sotkuiset silmät paloa sormenpäissäsi ei harmaata täyttämässä välejä vain korkeita huippuja tai mutaisia pohjia joko lähdetään mennään maantielle juoksemaan huudetaan elämälle tai siitä johtuen reput täynnä sähikäisiä ja pikaruokaa pientareet keltaisinaan voikukista maailma kaksinkerroin edessämme

0

May 9, 2016

May 9, 2016 at 1:47 PM UTC

julia-anniina

Untitled

rystyset ruvella pakkasesta anelin anteeksiantoa toistakymmentä kertaa jää hetkeksi kerrallaan päiväksi tai viikoksi siihen asti kunnes tulee kesä olisihan se vähän tylsää ilman sua roikkumassa ovensuussa tupakka vinossa huulilla ja se vasta vihlaiseekin jos ei halua kolhiintua edes hieman sopivasti sotkuiset silmät paloa sormenpäissäsi ei harmaata täyttämässä välejä vain korkeita huippuja tai mutaisia pohjia joko lähdetään mennään maantielle juoksemaan huudetaan elämälle tai siitä johtuen reput täynnä sähikäisiä ja pikaruokaa pientareet keltaisinaan voikukista maailma kaksinkerroin edessämme

20