"edelleen" poems - Hello Poetry

ihminen on omalle minälleen susi ja jos ajatukselle antaa pikkusormen se todellakin vie koko kehon eikä sitä paranna kymmenen haukkua tai sata kehua jos itse huutaa lakkaamatta niiden päälle rakentaa perusteet juoksuhiekkaan tekee turvapaikan jostakin kovin petollisesta muiden huomaamatta tai kirkkain silmin valehdellen kusettaa kuitenkin vain itseään onhan sen pakko vaikuttaa jokaiseen elämän osa-alueeseen tuosta noin vain, kertaheitolla jos vain olet tuosta vähän kapeampi tuosta hieman kevyempi linnunluinen ja teräväpolvinen mittasuhteet vääristyvät mittoja tuijottamalla ravaamalla asuntonsa portaita ylös alas ylös se vaati uhrauksia mutta kyllä ne kaikki luvut muistaa ulkoa taulukot ja tuoteselosteet, edelleen vihreää teetä ja laksatiiveja sitten vielä kerran mutta onni onnettomuudessa; fyysistä itseään on mahdoton lähteä karkuun voit juosta maailman ääriin asti ja silti perille päästyäsi olet edelleen sinä, omissa nahoissasi mieltä, ihoa, sisuskaluja myöten keho kestää uskomattomia asioita kestää läpi avannon pintajään ja lapsuuden vesirokon tervan ja vatsalaukkua polttavan putken loppumattomien lihassärkyjen viikkotolkulla lavuaarin yllä kakomisen aina vain kasvattaen arpea ruhjeisiin haalistaen verenpurkaumat jotta voisit juosta, tanssia, naida kiivetä vuorille tai vaikka hitto soikoon puuhun ei se siitä sen kummemmaksi muutu vaikka sinua olisi olemassa kolmasosan vähemmän

0

Jun 8, 2016

Jun 8, 2016 at 4:28 PM UTC

julia-anniina

2008-2016

ihminen on omalle minälleen susi ja jos ajatukselle antaa pikkusormen se todellakin vie koko kehon eikä sitä paranna kymmenen haukkua tai sata kehua jos itse huutaa lakkaamatta niiden päälle rakentaa perusteet juoksuhiekkaan tekee turvapaikan jostakin kovin petollisesta muiden huomaamatta tai kirkkain silmin valehdellen kusettaa kuitenkin vain itseään onhan sen pakko vaikuttaa jokaiseen elämän osa-alueeseen tuosta noin vain, kertaheitolla jos vain olet tuosta vähän kapeampi tuosta hieman kevyempi linnunluinen ja teräväpolvinen mittasuhteet vääristyvät mittoja tuijottamalla ravaamalla asuntonsa portaita ylös alas ylös se vaati uhrauksia mutta kyllä ne kaikki luvut muistaa ulkoa taulukot ja tuoteselosteet, edelleen vihreää teetä ja laksatiiveja sitten vielä kerran mutta onni onnettomuudessa; fyysistä itseään on mahdoton lähteä karkuun voit juosta maailman ääriin asti ja silti perille päästyäsi olet edelleen sinä, omissa nahoissasi mieltä, ihoa, sisuskaluja myöten keho kestää uskomattomia asioita kestää läpi avannon pintajään ja lapsuuden vesirokon tervan ja vatsalaukkua polttavan putken loppumattomien lihassärkyjen viikkotolkulla lavuaarin yllä kakomisen aina vain kasvattaen arpea ruhjeisiin haalistaen verenpurkaumat jotta voisit juosta, tanssia, naida kiivetä vuorille tai vaikka hitto soikoon puuhun ei se siitä sen kummemmaksi muutu vaikka sinua olisi olemassa kolmasosan vähemmän

39

Jaksat usein muistuttaa ensitapaamisestamme, kerrata tarinaa verkkaisesti äänensävyllä, jonka pehmeys muistuttaa rauhoittavaa silitystä. Silloin tuntui lähestulkoon kunniakkaalta olla juuri se ihminen, jonka valitsit niiden kaikkien vastaan tulleiden joukosta. Ehkä juuri sen takia en juurikaan vastustellut, kun vetäisit minut rivakalla otteella suoraan altaan syvään päähän. Totuin kylmään veteen ennen kuin ehdin huomatakaan, opin täydentämään lauseesi ja tuntemaan kehosi jokaisen piirteen, trauman ja eleen. Yhtä huomaamattomasti kuusi kuukautta pauhasi ohi kosken tavoin, ja sorsat saapuivat uiskentelemaan rannan liepeille. Siinä vaiheessa olin jo auttamattomasti puolihukuksissa, kaulaani myöten kietoutuneena sinuun, keveyteesi ja mutkattomuuteesi, kehräten häikäilemättömästi kosketuksia ja kuiskien tuhmia sanoja korvaasi. Puhuessasi et vilkuile turhaan ympäriinsä, vaan lasket katseesi kiertelemättä ja painavana iholle. Välissä venyttelet laiskasti, kohotat käsivarsiasi, jolloin paidanhelmasi nousee hieman, paljastaen kaistaleen alavatsasi suloista kaarta. Kun niskasi on taivutettuna hennosti taaksepäin etkä välttämättä huomaa, annan silmieni viipyillä sinussa hieman pidempään, kyynärtaipeista sormenpäihin asti. Ennen sinuun tutustumista puolitutuillani oli pois kääntyessäni tapana kuiskutella paheellisuudesta ja huorista, enkä viitsi kieltää, ettekö muisto noista sanoista tuntuisi edelleen aamuisin kohmeisuutena luissani, mutten siltikään malta olla miettimättä, miltä nuo sormet tuntuisivat sisälläni.

0

May 3, 2016

May 3, 2016 at 8:59 AM UTC

julia-anniina

Untitled

Jaksat usein muistuttaa ensitapaamisestamme, kerrata tarinaa verkkaisesti äänensävyllä, jonka pehmeys muistuttaa rauhoittavaa silitystä. Silloin tuntui lähestulkoon kunniakkaalta olla juuri se ihminen, jonka valitsit niiden kaikkien vastaan tulleiden joukosta. Ehkä juuri sen takia en juurikaan vastustellut, kun vetäisit minut rivakalla otteella suoraan altaan syvään päähän. Totuin kylmään veteen ennen kuin ehdin huomatakaan, opin täydentämään lauseesi ja tuntemaan kehosi jokaisen piirteen, trauman ja eleen. Yhtä huomaamattomasti kuusi kuukautta pauhasi ohi kosken tavoin, ja sorsat saapuivat uiskentelemaan rannan liepeille. Siinä vaiheessa olin jo auttamattomasti puolihukuksissa, kaulaani myöten kietoutuneena sinuun, keveyteesi ja mutkattomuuteesi, kehräten häikäilemättömästi kosketuksia ja kuiskien tuhmia sanoja korvaasi. Puhuessasi et vilkuile turhaan ympäriinsä, vaan lasket katseesi kiertelemättä ja painavana iholle. Välissä venyttelet laiskasti, kohotat käsivarsiasi, jolloin paidanhelmasi nousee hieman, paljastaen kaistaleen alavatsasi suloista kaarta. Kun niskasi on taivutettuna hennosti taaksepäin etkä välttämättä huomaa, annan silmieni viipyillä sinussa hieman pidempään, kyynärtaipeista sormenpäihin asti. Ennen sinuun tutustumista puolitutuillani oli pois kääntyessäni tapana kuiskutella paheellisuudesta ja huorista, enkä viitsi kieltää, ettekö muisto noista sanoista tuntuisi edelleen aamuisin kohmeisuutena luissani, mutten siltikään malta olla miettimättä, miltä nuo sormet tuntuisivat sisälläni.

5

Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille

0

Mar 18, 2016

Mar 18, 2016 at 1:41 PM UTC

julia-anniina

Untitled

Tuskin olen koskaan nähnyt näin paljon kyyhkysiä samaan aikaan keskustorilla Ne uhmaavat järjestelmällisesti kovaa tuulta, joka saa silmät vuotamaan ja ikkunalasit helisemään Mutta oikeasti kyyhkysiksi kutsutaan vain niitä lintuja, joita pidetään häkeissä, sanot Ja että horoskoopit on kirjoitettu tarkoituksella ympäripyöreiksi, jotta jokainen löytäisi niistä kosketuspintaa Ettei ihminen kykene valitsemaan, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin kahdeksan ja kyllähän jokaisen pitäisi osata nimetä, mitkä ovat Kubrickin kuuluisimpia elokuvia Mutta miten selität sen, että asunnossani taulut kaatuilevat itsekseen, eikä parvekkeen ovi ei pysy öisin kiinni ilman lukkoa Tai sen, että olet edelleen hengissä vaikka olet neljästi sörkkinyt rikkinäistä pistorasiaa Sen, että jokainen tähänastinen tapahtuma onkin ollut vain yhtäjaksoista täydellistä ajoitusta, joka on mahdollistanut tuon, että voit olla siinä ja laukoa tyhjänpäiväisiä nippelitietojasi Ikään kuin tämä olisi jonkinlainen loppumaton kilpailu tai leikki Jonka on senkin vain tarkoitus johtaa siihen, että revin paitasi pois ja hartiasi punaisille raidoille

13

Vaikken kaipaisikaan enää niin paljoa, että tuntuu kuin sisukseni kääntyisivät ympäri se ei tarkoita, etten kaipaisi lainkaan (sitä että juot kahvisi mustana sillä unohdat aina ostaa maitoa kaupasta tai että kaikki rakastamasi kirjat ovat minusta loputtoman pitkästyttäviä) Sinussa on vielä se sama kodikkuus, kuin niissä pienissä pubeissa joissa vietimme kaikki iltapäivät heinäkuussa ja terassilla aurinko poltti olkapäillesi pisamia Tuoksut savulta ja lämmöltä etkä lakkaa silloinkaan hymyilemästä, kun lukitsen kapeat ranteesi sängynpäätyä vasten Lähtiessäni jätän ikkunan auki, ja sinut puoliuneen Pakkanen tuulettaa asuntosi nurkat ja samalla sisälle tulee myös lumisade havahduttaen sinut kohinallaan unesta Puoliksi patjalta, puoliksi lattialta Ja junaan kiirehtiessäni ymmärrän, että on helmikuu Kaupunki, joka oli minulle joskus uusi tuntuu edelleen yhtä tuntemattomalta ja saatan eksyä, vaikka olen vain korttelin päässä kotoani

0

Feb 12, 2016

Feb 12, 2016 at 8:05 AM UTC

julia-anniina

Untitled

Vaikken kaipaisikaan enää niin paljoa, että tuntuu kuin sisukseni kääntyisivät ympäri se ei tarkoita, etten kaipaisi lainkaan (sitä että juot kahvisi mustana sillä unohdat aina ostaa maitoa kaupasta tai että kaikki rakastamasi kirjat ovat minusta loputtoman pitkästyttäviä) Sinussa on vielä se sama kodikkuus, kuin niissä pienissä pubeissa joissa vietimme kaikki iltapäivät heinäkuussa ja terassilla aurinko poltti olkapäillesi pisamia Tuoksut savulta ja lämmöltä etkä lakkaa silloinkaan hymyilemästä, kun lukitsen kapeat ranteesi sängynpäätyä vasten Lähtiessäni jätän ikkunan auki, ja sinut puoliuneen Pakkanen tuulettaa asuntosi nurkat ja samalla sisälle tulee myös lumisade havahduttaen sinut kohinallaan unesta Puoliksi patjalta, puoliksi lattialta Ja junaan kiirehtiessäni ymmärrän, että on helmikuu Kaupunki, joka oli minulle joskus uusi tuntuu edelleen yhtä tuntemattomalta ja saatan eksyä, vaikka olen vain korttelin päässä kotoani

22

aamut ovat harmaita ja raukeita iltapäivät kelmeitä ja sotkuisia istun tukevasti aloillani mutkalla sohvannurkassa on pidettävä kiinni polvista jollen halua tuntea tippuvani kerrot avaruudesta ja viidakoista kuinka haluaisit parvisängyn ja köynnöskasveja katonrajaan riittäisi pelkästään se jos olisi syvä kylpyamme ja aina tuoretta kahvia taitan pääni selkänojalle nojaat hieman lähemmäs helähdät nauramaan puren hampaitani yhteen ulkona on alkanut hämärtää mutta sätkäsi palaa edelleen nämä ovat jäähyväiset ja sydämeni laukkaa kuin varsalauma

0

Apr 7, 2016

Apr 7, 2016 at 12:52 PM UTC

julia-anniina

28. maaliskuuta

aamut ovat harmaita ja raukeita iltapäivät kelmeitä ja sotkuisia istun tukevasti aloillani mutkalla sohvannurkassa on pidettävä kiinni polvista jollen halua tuntea tippuvani kerrot avaruudesta ja viidakoista kuinka haluaisit parvisängyn ja köynnöskasveja katonrajaan riittäisi pelkästään se jos olisi syvä kylpyamme ja aina tuoretta kahvia taitan pääni selkänojalle nojaat hieman lähemmäs helähdät nauramaan puren hampaitani yhteen ulkona on alkanut hämärtää mutta sätkäsi palaa edelleen nämä ovat jäähyväiset ja sydämeni laukkaa kuin varsalauma

20